Alkukauden kisailua

Avataan plogi minunkin puolesta. Olen yksi TCC:n kilpailija jolla on omat taustansa, pyöräilijä olen sinänsä vaikken sitä vielä ole sisäistänyt. Sanotaanko että olen suunnistaja joka pyöräilee, kerran kun olen suunnistajaksi ryhtynyt niin se on jäänyt pysyvästi elämäntavaksi, sille ei vaan mitään voi vaan se taakka on kannettava. Viime syksystä juoksua on takana ehkä 15km joista kartan kanssa 0km, silloin nimittäin viimein totesin että ainainen soirossa oleminen ottaa päähän ja jotain muuta olisi keksittävä, päätin sitten alkaa pyöräillä kun jopokin oli hankittu jo vuotta aikaisemmin talliin pölyttymään. Niinpä aloin polkea ja kun 9kk opiskelukomennus Englantiin osui ohjelmaan niin olosuhteetkin muuttuivat otollisiksi. Tällä tiellä sitä ollaan ja kisakausikin on saatu käyntiin.

Kisailtu on, mutta blogia ei ole paljoa täytelty, laiskuus ja muut asiat painavat päälle, vaikkei tässä oikeastaan mitään tekemistä olekaan ollut, paitsi tietty treenailu. Kausi alkoi jokatapauksessa Suomen puolella osaltani TCC:n paidassa Porissa Tarmon maantiellä 26.5. Osallistuin kilpa -sarjaan ja matkana oli 90km, neljänä ~23km lenkkinä. Alussa lähdettiin rauhaksittain liikkeelle ja ajeltiin nätisti parijonossa, mutta jo 15km kohdalla sekä porukan kärjessä että takaa iskettiin irti. Epäröin noin sekunnin ja sitten pistin kaikki peliin ja otin nuo kiinni. Meitä oli 7 ajajaa ja saimme hyvän yhteispelin aikaan, teimme kokoajan hyvin töitä ja ero kasvoi hiljalleen pääjoukkoon kunnes viimeiselle kierrokselle lähtiessä se oli kasvanut jo neljään minuuttiin. Poljimme 3km kohdille silti hyvin vuorovedoin, kunnes passailu alkoi. Itsellä jalat oli jo aivan tyhjät liian innokkaasta vetotyötä, mutta yritettävä oli. Ensimmäinen kiri aukesi 300m ennen maalia ja siihen ei ollut saumaa, peesailin vaan ja pääsin neljännelle sijalle. Ihan kiva kauden ja uran avaus, olis pitäny vaan passailla enempi.

Irtiotossa kruisailua Porissa (Kuva: Kai Patjas)

Vajaa paria viikkoa myöhemmin 6.6. käytiin Kohinoorin 2. osakisa. Tämä mahtava kisa mahtavalla radalla on mahtavuudessaan aika mahtava. Lähdimme edustamaan TCC:tä kaksin Villen kanssa. Rata on siis vajaa 3km ja se kierretään 15 kertaa ja nousua kertyy ihan mukavasti. Taso oli ihan mukava Moottirata- ja maastospesialisti Miettisen ja Suomenmestari Niemen johdolla. Alusta asti lähdettiin työstämään ihan hyvää vauhtia ja muutaman kierroksen jälkeen suolenkin nousu sai jaettua pääjoukon kahtia ja jäljelle jäi 5 miehen irtiotto, jolloin Ville jäi huvenneeseen pääjoukkoon. Ajettiin irtiotossa reipasta vauhtia, Niemi koetteli tasaisella ja Miettinen ylämäessä, silti ratkaisu meni loppukiriin. Itse rysäytin mahdollisuuteni vaihteiden kanssa säätämiseen, mutta pystyin silti nousemaan vielä neljänneksi, Ville sijoittui kahdeksanneksi. Kärkikaksikolle ei vielä tässä kunnossa olisi ollut mitään sanomista. Maaliintulosta saatiin taltioitua videopätkä, 0:50 kohdalla alkaa tapahtua.

Seuraavana vuorossa oli perinteiset ja arvostetut Porvoon ajot 9.9. Sarja oli edelleen kilpa ja matkana 100km viitenä 20km lenkkinä. Starttasimme taas Villen kanssa matkaan, nyt lähtö oli iso, kun ikäihmiset oli lyöty samaan lähtöön. Alussa lähdettiin tuttuun tapaan kovaa vauhtia ja ensimmäisen lenkin ajoimme noin 42km/h keskarilla, pysyttelimme joukon suojissa. Toisella kierroksella Ville koetteli pääjoukoa iskemällä muutaman miehen irtiottoon, mutta iso joukko ajoi sen hyvin pian kiinni. Useampia muita heikkoja yrityksiä nähtiin, mutta mitään todellista uhkaa ei mikään niistä pääjoukolle tuonut. Viimeiselle kierrokselle lähtiessä totesin että jotain on tehtävä, sillä massakiriin en halua, koska se on vaarallista ja näillä jaloilla tappiollista. Niinpä kyttäilin irtiottoja, mutta kun niitä ei tullut lähdin itse 7km ennen maalia. Eteen tuli sopivasti ylämäkeä johon sain tehtyä eroa eikä alamäessäkään porukka saavuttanut, niimpä 3km ennen maalia alkoi virne nousta "ehkä tämä onnistuu". Ero kasvoi entisestään ja viimeisien mutkien kohdalla pystyin jo keventämään ja tuulettelemaan voittoa. Taktiikka ja kaikki muukin toimi, varsinkin kun pääjoukko olikin yhtäkkiä täynnä cävendishejä niin eihän ne ketään kiinni saa. Ville jäi pääjoukkoon ja siellä hieman pussiin ja täten sijalle 28.

Porvoon jälkeen minulla oli riittävästi pisteitä nousta Eliittiin ja sehän oli heti tehtävä niinkuin jo kauan oli ollut tarkoitus. Seuraava reissu oli siis Kauhajoelle, missä oli 15.6. Kauhajoki Tempo. Matkana 20km ja sivutuulta riittämiin. Tempohan sujui niinkuin aina, kovaa alotetaan, kovaa ajetaan ja kovaa tullaan maaliin, tai no jos ei kovaa niin ainakin täysiä. Aikaa käytin 26:41, joka toi jälleen kerran neljännen sijan 1:31 voittaneeseen Matti Manniseen. Ihan hyvinhän se meni jos tähän tyytyy, vielä on tyytyminen mutta tulevaisuudessa ei.

Seuraavana päivänä ajettiin samoilla mestoilla Hyypänlaakso maantie, Eliitissä matkaa kertyi 142km yhtenä pitkänä lenkkinä. Matkaa oli sen 42km enemmän kuin pisin kisani eli Porvoo, joten hieman piti olla nöyrä ensimmäisellä satasella. Matkaan lähdettiinkin sitten kuten sunnuntain yhteislenkillä tapana, eli kolmea kymppiä, niin että kusitaukokin ehdittiin pitämään. No siellä joku Turkulainen sitten sopimuksista huolimatta alkoi vetää tauon aikana ja saimme sitten oikeasti polkea porukan kiinni. Ensimmäinen kahden hengen irtiotto lähti ihan alussa, joka jossain kohtaa otettiin kiinni, seuraava noin 5 hengen porukka lähti noin 30km kohdalla, joka ajettiin 70km kohdalla kiinni. Ajo oli todella nykivää useista irtiottoyrityksistä johtuen ja kaikki joutuivat polkemaan. Kolmas kolmen miehen irtiotto lähti puolivälissä kisaa ja meno pääjoukossa hieman rauhottui, kunnes käännyttiin Lappfjärdissä kohti Kauhajokea. Petri K. Leppänen useampaan kertaan veti joukon vasemmalle kaistalle yrittäessään epäonnistuneesti irti. Itse olin tiedustellut reitin etukäteen ja tiesin että Pyhävuoren nousussa voi oikeasti yrittää ratkaisua. Niinpä nousin kärkeen vetämään heti kun ylämäki alkoi. Vedin kovaa ja tarjosin muille halukkaille vetovuoroa ja saimme venytettyä pääjoukon. Mäen päällä pääjoukko katkesi ja vain ne jotka kykenivät mäen nousemaan, olivat irti. Aloimme telaketjuna iskea eroa pääjoukkoon ja se hiljalleen kasvoi isommaksi. 20km kuluttua tuomari huusi eron olevan minuutti ja 5 sekuntia. Saimme matkalla aiemmin irtautuneen 3 hengen irtioton kiinni ja jatkoimme työskentelyä telaketjuna kunnes maaliin oli pari kilometriä. Rissanen teki muutaman löysän nykäisyn, mutta muuten taitoimme loppusuoralle sovussa. Sain 3. paikan Leppäsen peesistä ja toivoin että hän kokemuksellaan hoitaisi homman ja antaisi minulle hyvän peesin. Maali tuli hieman yllättäen ja samalla takaa tultiin vauhdilla, koitin siinä jotain tehdä, mutta ei näillä jaloilla pytynyt seitsemättä sijaa paremmaksi. Hyvä kisa näin ensimmäiseksi eliitissä, Taktisesti vältin huonot irtiotot ja olin itse muodostamassa tuota vahvaa irtiottoa. Itse olen huono kirissä, joten en voi mitenkään tuota sijaa sitten selitellä, kun on lahna niin on lahna.

Seuraavana vuorossa ässämmät, sekä tempo, että maantie, katotaan miten miehen käy ja kuinka valmistautuminen kulkee. Tänään tuli muuten luettua ikävä uutinen: "Leijona GP on peruttu", sillä olin asettanut sen kauden päätavoitteeksi ohi SM-kisojen. No mikäs tässä koitan jatkaa reenailua ja kirjottaa jatkossa vähän useammin, helpommin sanottu kuin tehty.

Hyvää juhannusta lukijoille, eli minulle, ei tätä kukaan lue kuitenkaan!

-Leo